Design-syksy

Syyslukukaudella muotoilu on ollut vahvasti mukana kuvataiteen opiskelussa. Lokakuussa avattiin Designmuseossa Kässää kuvista – kuvataiteen ja käsityön muotoilumatka -näyttely, Meilahden yläaste valittiin Designakatemia-hankkeen yläkouluksi, oppilaat osallistuivat Helsinki Design Weekin Tulevaisuuden avoin kaupunki -työpajaan ja vierailivat Taidehallin Aallot-näyttelyssä ja Alvar Aallon kotitalossa.

Kässää kuvista – kuvataiteen ja käsityön muotoilumatka

Designmuseon Studiossa avautui 11.10.2022 näyttely, jossa esitellään vuodesta 2005 lähtien käynnissä olleen Kässää kuvista -kurssin opiskelijatöitä ja työvaiheita vuosien varrelta. Näyttely kertoo menetelmästä, jossa työskentelyn ja suunnittelun lähtökohtana on ollut ajankohtainen museonäyttely tai taiteen ilmiö. Näyttely on avoinna 9.4.2023 saakka.

Designakatemia

Designmuseon ja muotoilijoiden ammattijärjestö Ornamon yhteisessä Designakatemiassa lapset ja nuoret tutustuvat muotoiluun. Akatemiassa lapset ja nuoret pääsevät tekemään muotoilua  yhdessä ammattisuunnittelijoiden kanssa. Meilahden yläaste valittiin tämän lukuvuoden Designakatemia-hankkeen yläkouluksi. Muotoilija, pakkaussuunnittelija Janne Asikainen ohjasi 8G ja 9B -luokille pakkaussuunnitteluprojektin. Kahdeksasluokkalaiset tutkivat pakkauksia, suunnittelivat omia versioita ja rakensivat prototyyppejä. Näiden suunnitelmien pohjalta yhdeksäsluokkalaiset jatkokehittelevät ja tekevät viimeistellyt suunnitelmat digitaalisesti.

Lisätietoa Designakatemiasta https://www.designmuseum.fi/fi/events/tervetuloa-designakatemiaan/

 

Tulevaisuuden kaupunki

Helsinki Design Week järjestettiin 1.-11.9.2022. Tulevaisuuden avoin kaupunki -työpaja 3.9. oli lasten ja nuorten designviikon päätapahtuma. Oppilaat olivat mukana rakentamassa installaatiota Mikonkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksen näyteikkunaan.

Lisätietoa tapahtumasta https://www.designmuseum.fi/fi/events/lasten-ja-nuorten-ajatukset-nakyvilla-keskella-helsinkia/

 

Aallot inspiroi

Meilahden yläaste kuuluu Suomen Alvar Aalto -koulujen verkostoon. Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuurin ja muotoiluun tutustutaan eri luokka-asteilla. Erityisesti syyslukukaudella Kässää kuvista -ryhmä on saanut inspiraatiota omaan kangassuunnitteluun Aaltojen tuotannosta. Vierailimme taidehallin Aallot-näyttelyssä ja Aallon kotitalossa, joka on vain kävelymatkan päässä koululta.

Printtisuunnitelmia, jotka toteutetaan kankaalle.

Aallon muotoja

Käsityön ja kuvataiteen monialaisella valinnaiskurssilla on käsitelty syvällisesti Alvar, Aino ja Elissa Aaltoa ja heidän tuotantoaan. Ensin etsittiin tietoa ja kerättiin materiaalia oman työskentelyn inspiraatioksi. Teimme valokuvausretken Finlandia-talolle ja kävimme opastetulla kierroksella Aallon kotitalossa. Kuvien pohjalta tutkittiin esineiden ja arkkitehtuurin muotokieltä ja laadittiin värikartat. Kuvat oppilaiden portfolioista.

Seuraavaksi tehtiin kuosisuunnittelua ja kokeiltiin erilaisia tapoja rytmittää valittu kuvio.

Valittu suunnitelma painettiin silkkipainotekniikalla valkoiselle puuvillakankaalle, josta ommellaan kassi.

Alvar Aallon vuonna 1954 suunnitteleman Siena-kuosin harvinaisempi versio Varjo-Siena palasi vuosikymmenien jälkeen Artekin mallistoon. Se inspiroi kankaanpainantaa: oma kuvio painettiin kahdesti, myös varjokuviona. Värit valittiin aiemmin tehdystä värikartasta.

Seuraava työvaihe on kassin ompelu. Valmis työ valokuvataan. Samalla opiskelemme tuote- ja muotivalokuvausta. Koko prosessista kootaan digitaalinen portfolio.

Aalto arjessa lukuvuonna 2020-2021

Alvar Aalto -koulujen tämän lukuvuoden yhteinen teema on ollut Aalto arjessa. Meilahden yläasteelle se on huomioitu erityisesti seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvissä töissä.

Kässää kuvista

Käsityön ja kuvataiteen yhteisillä tunneilla kahdeksasluokkalaiset ovat syventyneet koko vuoden ajan Aallon elämään ja tuotantoon. Vierailuilla Aallon kotitaloon ja Kansaneläkelaitoksen pääkonttorille tutkittiin arkkitehtuurin ja esineiden muotokieltä. Siitä saatiin inspiraatiota oman kankaan suunnitteluun. Printtisuunnitelmista valittiin yksi, joka toteutettiin pellavakankaalle. Siitä ommeltiin vetoketjullinen pussukka. Toisena työnä painettiin ja ommeltiin tyyny. Molemmat ovat viimeistellysti toteutettuja arjen käyttöesineitä.

Vuoden työskentelystä koottiin digitaalinen portfolio. Se sisältää tietoa Aallosta, valokuvia, suunnitelmia, tietoa pellavakankaasta, etätehtävien vastaukse, työprosessin kuvauksen ja itsearviointia. Etäopiskelun aikana katsottiin Virpi Suutarin ohjaama Aalto-elokuva ja Alvar Aalto -museon Kuraattorien helmet – Muotoja moneksi -näyttelyopastus.

Aallon kotitalossa

Aaltoa arjessamme. Kouluruokalan tuolit inspiroivat.

Omaan kankaaseen saatiin ideoita myös kartoittamalla Aallon tuotantoa. Vuoden työprosessi tallennettiin portfolioon.

Kansaneläkelaitoksen pääkonttoria tutkittiin joka suunnalta.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Ohjelmaan kuului myös omasta kankaasta valmistetun tuoteperheen suunnittelu. Samalla harjoiteltiin kuvittamista.

Tyynykankaan painantaa ja valmis tyyny

• 

• 

Viimeinen työvaihe oli tuotekuvaus. Kevät on täällä ja valmiit työt saatiin valokuvattua hienossa luonnonvalossa.

Paviljonki

Seitsemäsluokkalaiset perehtyivät Helsingin arkkitehtuurin historiaan. Yksi uusimmista kohteista on Kauppatorin Helsinki Biennaali -paviljonki. Torin toisella puolella on jo vuonna 1952 valmistunut Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki. Sekin pääsi uutisiin hienon restauroinnin valmistuttua.

• 

• 

• 

• 

Pohdimme erilaisten paviljonkien käyttötarkoituksia, rakennusmateriaaleja ja funktionaalisuutta. Myös Alvar Aalto on suunnitellut paviljongin. Tutkimme Venetsiassa sijaitsevaa Suomen näyttelypaviljonkia valokuvien ja arkkitehtuuripiirrosten avulla. Niinpä seiskojen tehtävänä oli suunnitella paviljonki ja rakentaa sen pienoismalli mittakaavassa 1:100. Tässä auttoi se, että samaan aikaan matematiikassa oli käsitelty mittakaavaan liittyviä asioita. Millaisen paviljongin haluaisit kotikaupunkiin? Mikä on sen käyttötarkoitus ja kohderyhmä? Onko se väliaikainen vai pysyvä rakennus. Mitä rakennusmateriaaleja on käytetty? Missä se sijaitsee? Tuloksena oli kiinnostavia, funktionaalisia, ekologisia, yllätyksellisiä rakennuksia nykytaiteelle, muodille, kirjoille, graffiteille, hengailulle, odotustilaksi, kahvilaksi…

• 

• 

Paviljongin kuva liitettiin kuvankäsittelyohjemassa maisemaan ja rakennuksesta tehtiin taitettu A4-kokoinen esite. Näin työhön yhdistyi myös graafinen suunnittelu.

Alvar Aallon syntymäpäivä 3.2. – Arkkitehtuurin ja muotoilun päivä

Vastasimme Alvar Aallon syntymäpäivänä Archinfon eli Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen valokuvahaasteeseen, jossa etsittiin oivaltavia yksityiskohtia omasta koulusta. Haasteen tarkoituksena oli saada lapset ja nuoret kiinnittämään huomiota jokapäiväisen ympäristönsä arkkitehtuuriin ja muotoiluun ja sitä kautta lisätä tietoisuutta rakennetusta ympäristöstä. Kilpailun voitti 8A:n valokuvasarja. Koulurakennuksesta löytyi kiinnostavia muotoja, värejä ja helmikuun hämärässä huomiota kiinnittivät erilaiset valaisimet.

Lisätietoa haasteesta täällä.

• 

• 

• 

Tämä haaste innosti jatkotehtävään. 8A tutki koulua myös siitä näkökulmasta, kuinka arkiympäristöstä saataisiin viihtyisämpi. Tehtävässä sovellettiin muotoilupolkua, muotoiluprosessin vaiheita: haaste, havainnointi, ideointi ja suunnitelma. Samalla harjoiteltiin omien ideoiden visualisointia ja esittämistä.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Aalto-animaatioita

Kahdeksasluokkalaiset ovat kevään viimeisessä työssä tutustuneet elokuvan historiaan, ilmaisukeinoihin ja animaation lajeihin ja käyttöön mm. mainonnassa. Nopeana harjoituksena on tehty tietoiskumaisia pala-animaatioita Aallon suunnittelemista esineistä. Muutama on jo valmistunut, alla linkit niihin. Lisää on tulossa!

Aalto-maljakko

Kultakello

Kultakello 2

Aalto arjessa

Lukuvuoden 2020-2021 Alvar Aalto -koulujen yhteinen teema on Aalto arjessa. Se on tarjonnut hyvän lähtökohdan käsityön ja kuvataiteen monialaiselle oppimiskokonaisuudelle. Aloitimme työskentelyn vierailemalla Alvar Aallon kotitalossa ja tutkimalla Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuuria. Kohteista otettujen valokuvien, rakennusten ja esineiden muotokielen pohjalta jokainen on suunnitellut oman painokankaan.

Tehtävää pohjustettiin rytmiharjoituksilla, joissa pohdittiin, kuinka yhtä kuviota voidaan toistaa erilaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. (Kuvat Emilian ja Kertun portfoliosta.)

Seuraavaksi etsittiin kiinnostava muoto, joka pelkistettiin painokuvioksi. Myös sillä tehtiin erilaisia printtiversioita.

Oma painokangas toteutettiin valkoiselle tai harmaalle pellavakankaalle silkkipainotekniikalla.

Prosessi jatkuu ja upeita kankaita on tulossa vielä lisää. Seuraavaksi aloitetaan ompelutyöt käsityöluokassa. Kankaista tehdään vetoketjullinen pussukka, hyödyllinen arjen esine.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Oppimisympäristönä Lontoo

9A:n kahden vuoden aherrus palkittiin, kun luokka matkusti syyskuun alussa ikimuistoiselle neljän päivän taideleirikoulumatkalle Lontooseen. Kuvataidepainotteisen luokan tiiviiseen ohjelmaan mahtui kaiken muun oppimisen lisäksi runsaasti sekä taiteeseen tutustumista että omaa kuvallista työskentelyä. National Galleryn kierroksella nähtiin maalaustaiteen merkkiteoksia renessanssista modernismiin. Seuraavana päivänä oli vuorossa Tate Modernin modernin ja nykytaiteen kokoelmat. Victoria&Albert -museossa ryhmät tutustuivat kolmeen ennalta valittuun muotoilun osastoon. Suosituimpia olivat korujen ja muodin historia, huonekalut, lasitaide ja arkkitehtuuri. Luonnoskirjoihin piirrettiin Thamesin rannan kaupunkinäkymiä ja arkkitehtuuria, tehtiin kuvallisia muistiinpanoja National Galleryn lempimaamauksista, Tate Modernin suosikki-, oudokki- ja inhokkiteoksista ja Victoria & Albert museon eri osastojen kiinnostavimmista esineistä.

Kaikesta opitusta ja koetusta riittää inspiraatiota koko lukuvuoden työskentelyyn!

Kaupunkinäkymiä

National Gallery

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tate Modern

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Victoria&Albert Museum

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Valokuvaustehtävinä oli dokumenttivalokuvausta Camdenissä, South Bankissa ja Kensington Gardensissa.

Museoissa ja kaupunkikiertoajelulla kuvattiin arkkitehtuuria.

Aalto arjessa

Meilahden yläasteen koulu kutsuttiin keväällä 2019 yhdeksi Suomen Alvar Aalto -kouluksi. Koulujen ensimmäisessä tapaamisessa huhtikuussa päätettiin lähteä tutkimaan arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen mahdollisuuksia ja toteutustapoja kouluarjessa Alvar Aallon hengessä. Lukuvuoden 2019-2020 teemaksi valittiin Aalto Arjessa.

Käsityön ja kuvataiteen yhteisen monialaisen oppimiskokonaisuuden koko vuoden teemaksi valikoitui itsestään selvästi Alvar Aalto. Lähdimme tarkastelemaan, mitä Aallon suunnittelemia arjen esineitä kouluympäristöstä löytyy. Jokaiselle ovat tuttuja vaikkapa Aallon suunnittelemat kouluruokalan kalusteet. Niin arkkitehtuurin kuin muotoilunkin tunnistamista opittiin pelillisesti käyttämällä Alvar Aalto -kuvapeliä.

Seuraavilla oppitunneilla lähdettiin tutkimaan kaikille tuttua Finlandia-taloa ja valokuvaamaan rakennusta eri puolilta. Arkkitehtuurin muotokieli tulisi olemaan lähtökohtana oman painokankaan suunnittelulle.

Painokankaan suunnitteluun perehtyminen aloitettiin tutkimalla kuvion toistuvuutta ja pinnan rytmiä. Jokainen suunnitteli neljä erilaista pintaa, kangasmallia, toistaen samaa puoliympyrän muotoista paperista leikattua kuviota. Toinen toistaan kiinnostavampia vaihtoehtoja on lukematon määrä!

 

Näistä kokeiluista valittiin yksi, joka painettiin kankaanpainoseulalla valkoiselle pellavalle. Lopputuloksena oli huikean hienoja kankaita, kaikki erilaisia ja uniikkeja. Kankaasta ommellaan ensimmäinen harjoitustyö, vetoketjullinen pussukka, oma arjen käyttöesine.

Tämän ensimmäisen harjoituksen jälkeen jokainen suunnittelee Finlandia-talon arkkitehtuuriin pohjautuvan kuosin, painaa kankaan ja ompelee siitä kodin käyttötekstiilejä. Aaltoa arjessa parhaimmillaan!

Meilahden yläasteesta Alvar Aalto -koulu

 

Alvar Aalto -kaupunkien verkosto perustettiin 3.2.2017 Jyväskylässä. Verkoston jäsenkaupunkeja ovat Aalborg, Alajärvi, Espoo, Eura, Hamina, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Paimio, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Seinäjoki, Turku, Vantaa, Varkaus ja Wolfsburg. Verkoston tavoitteena on lisätä Aalto-tietoutta Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2018 toimintaa laajennettiin kuntien opetustoimeen ja perustettiin Alvar Aalto -koulujen verkosto. Näiden nimettyjen koulujen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa huomioidaan entistä enemmän Alvar Aallon perintö, sen vaaliminen ja jakaminen eteenpäin. Koulut toimivat yhteistyössä oman kaupungin Alvar Aallon arkkitehtuurikohteiden kanssa. Paikallisen toiminnan lisäksi Aalto-koulut voivat toimia yhteistyössä mm. erilaisissa hankkeissa, tehden tutustumismatkoja ja jakaen hyviä käytänteitä ja opetusmateriaalia. Kyseessä ei ole määräaikainen projekti vaan pitkäjänteinen toiminta. Koulujen opettajia ja rehtoreita kokoontui ensimmäiseen yhteiseen suunnittelutapaamiseen 29.4.2019 Jyväskylän Alvar Aalto -museoon.

Helsingin monipuolisen ja runsaan Aallon arkkitehtuurin myötä Alvar Aalto -kouluiksi on valittu kolme koulua: Meilahden yläaste, Arabian peruskoulu ja Aurinkolahden peruskoulu. Odotamme mielenkiinnolla, miten tämä kunnia näkyy arjen työssä, projekteissa ja yhteistyössä ja mitä kaikkea mielenkiintoista keksimmekään!

 

Kuvataidetta ja matematiikkaa monialaisesti

Koulumme 7.-luokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus on pelit ja pelillisyys. Matematiikan ja kuvataiteen yhteistyönä toteutettiin matemaattinen muistipeli. 7B-luokka suunnitteli matematiikan tunnilla pelin sisällön ja kuvataidetunnilla pelikorttien ulkoasun. Työskentely aloitettiin kuvioimalla korttien taustat partavaahtomarmoroinnilla. Sen jälkeen jokainen suunnitteli oman korttiparinsa graafisen ilmeen. Valmiit kortit laminoitiin ja niillä on jo innokkaasti pelattu matematiikan tunnilla.

 

Hyvä arki, hyvä elämä

8B sai hienon tilaisuuden osallistua Annantalon ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestämälle, kouluopetukseen integroidulle kulttuurikurssille ”Hyvä arki, hyvä elämä”. Se toteutettiin tammi-helmikuussa 2019 kuvataide- ja suomenkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

Kulttuurikurssi on taidekasvatusta ja yleisötyötä yhdistävä metodi helsinkiläisille yläasteille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille. Kurssilla tarkastellaan elämän eri alueita ja ajan ilmiöitä taiteen näkökulmasta.  Kurssin tavoitteena on jakaa tietoa taiteesta, mutta tarjota myös elämyksiä ja mielekkäitä välineitä maailman hahmottamiseen taiteen avulla.

Koulun näkökulmasta kurssi toimi työkaluna monialaisen oppimiskokonaisuuden (ilmiö) toteuttamisessa. Meilahden yläasteen kahdeksasluokkalaisilla se on Terveellinen arki ja elämäntaidot. Hyvä arki, hyvä elämä -kurssilla vierailtiin näyttelyissä, joissa päästiin eläytymään taiteilijoiden kuvaamaan helsinkiläiseen arkeen tai hyvään arkkitehtuuriin ja muotoiluun, joka tekee arjestamme parempaa. Samalla jokainen pääsi kokemaan sen, kuinka taide-elämykset herättävät ajatuksia, lisäävät myötäelämisen kykyä, antavat esteettisiä elämyksiä ja rikastuttavat arkeamme tehden siitä näin parempaa. Elokuvatyöpajassa tehtiin ryhmätyönä lyhytelokuva, joka aiheena oli kurssin teema. Jokainen oppilas kokosi kulttuurikurssin ajan digitaalista oppimisportfoliota, johon monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi perustuu.

Kohtaamisia kaupungissa -näyttely Ateneumissa

Näyttely esitteli suomalaista 1900-luvun taidetta. Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat?

 

Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvilassa

Näyttely vei meidät aikamatkalle 1920-luvun Helsinkiin. Hakasalmen huvilan kotisivuilla kerrotaan näyttelystä: ”Mielikuvissa 1920-luvun Helsinkiä luonnehtivat kieltolaki, jazzin jytke ja lyhyiden helmojen huiske. Kaiken uuden, iloisen ja muodikkaan alle peittyi kuitenkin menneestä muistuttavia ristiriitoja. Suruton kaupunki -näyttely kuvaa räikeää ja ylitsepursuavaa 1920-luvun Helsinkiä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Tarinassa painottuvat aikalaisten kokemukset ja jännitteisen ajan moniäänisyys.”

 

Josef Frank Designmuseossa

Designmuseon näyttelyssä tutustuttiin itävaltalaissyntyisen arkkitehti-muotoilija Josef Frankin tuotantoon arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, huonekalumuotoilun ja tekstiilisuunnittelun aloilla. Työapajassa syvennettiin näyttelyn teemoja hyvän arjen näkökulmasta.

 

Elokuvatyöpaja

Rasmus Sumelius (Filmklanen) ohjasi koululla kuuden tunnin työpajan, jossa perehdyttiin elokuvan ilmaisukeinoihin ja editointiin. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat lyhytelokuvan, jossa käsiteltiin vapaasti hyvää arkea.

 

Astu lavalle -näyttely Kiasmassa

 

Kiasmassa on meneillään Ole hyvä -teemavuosi. Vuoden 2019 ohjelmisto rakentuu hyvän elämän teemojen ympärille, joten vierailu sinne sopi täydellisesti kulttuurikurssillemme. Näyttelyissä korostuvat antamisen, jakamisen, vieraanvaraisuuden ja kohtaamisen ajatukset. Kiasman neljäs kerros on täynnä osallistavia ja elämyksellisiä teoksia, joiden keskellä yleisö voi itse tehdä taidetta ja kokea sen iloa ja inspiraatiota tuovan voiman. 8B osallistui brittiläisen David Shrigleyn teokseen, joka on mallipiirustusluokan tapaan järjestetty tila, jossa yleisö voi piirtää alastonmallia. Malli on lähes 3-metrinen nukke, joka ei liiku, ainoastaan räpyttelee silmiään. Oppilaat jättivät piirroksensa näyttelysalin seinille osaksi teosta. Meillä oli myös erityislaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan yleisölle suljettuihin tiloihin, mm. valokuvaamoon. Näimme taidemuseon arkea kulissien takana.