Oppimisympäristönä Lontoo

9A:n kahden vuoden aherrus palkittiin, kun luokka matkusti syyskuun alussa ikimuistoiselle neljän päivän taideleirikoulumatkalle Lontooseen. Kuvataidepainotteisen luokan tiiviiseen ohjelmaan mahtui kaiken muun oppimisen lisäksi runsaasti sekä taiteeseen tutustumista että omaa kuvallista työskentelyä. National Galleryn kierroksella nähtiin maalaustaiteen merkkiteoksia renessanssista modernismiin. Seuraavana päivänä oli vuorossa Tate Modernin modernin ja nykytaiteen kokoelmat. Victoria&Albert -museossa ryhmät tutustuivat kolmeen ennalta valittuun muotoilun osastoon. Suosituimpia olivat korujen ja muodin historia, huonekalut, lasitaide ja arkkitehtuuri. Luonnoskirjoihin piirrettiin Thamesin rannan kaupunkinäkymiä ja arkkitehtuuria, tehtiin kuvallisia muistiinpanoja National Galleryn lempimaamauksista, Tate Modernin suosikki-, oudokki- ja inhokkiteoksista ja Victoria & Albert museon eri osastojen kiinnostavimmista esineistä.

Kaikesta opitusta ja koetusta riittää inspiraatiota koko lukuvuoden työskentelyyn!

Kaupunkinäkymiä

National Gallery

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tate Modern

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Victoria&Albert Museum

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Valokuvaustehtävinä oli dokumenttivalokuvausta Camdenissä, South Bankissa ja Kensington Gardensissa.

Museoissa ja kaupunkikiertoajelulla kuvattiin arkkitehtuuria.

Plastic Mama – taidetta kierrätysmuovista

7A-luokalla oli ilo päästä toteuttamaan taiteilija Kaisa Salmen johdolla ilmastonmuutosta kommentoivaa, veistosmaista ja  performatiivista PLASTIC MAMA taideteosta. Kierrätysmuovista rakennettiin yksi kaistale pukusuunnittelija Marjatta Nissisen suunnittelemaan kymmenen metriä korkeaan barokkimekkoon. Se rakentuu Kansalaistorille Suomen EU-puheenjohtajakauden avajaistapahtumaan 8.7.2019 ja on esillä viikon. Teos huipentuu Euroopan ympäristöministerien kokoontumiseen 14.7.2019. Taidetyöryhmään kuuluvat taiteilija Kaisa Salmen ja pukusuunnittelija Marjatta Nissisen lisäksi kirjailija Juha Hurme. Hän vastaa teoksen teksteistä, joita Kaisa Salmi lukee mekon yllä/yläpuolella/päällä. Lavastaja Markku Pätilä vastaa rakenteista. Projektin yhteistyökumppaneita ovat Suomen EU-puheenjohtajamaasihteeristö ja Helsingin kaupunki.

 

 

 

Lopputulos oli niin hieno, että 7A:n luomus luvattiin asettaa puvun etuosaan parhaimmalle paikalle. Tervetuloa Kansalaistorille heinäkuussa!

Meilahden yläasteesta Alvar Aalto -koulu

 

Alvar Aalto -kaupunkien verkosto perustettiin 3.2.2017 Jyväskylässä. Verkoston jäsenkaupunkeja ovat Aalborg, Alajärvi, Espoo, Eura, Hamina, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Paimio, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Seinäjoki, Turku, Vantaa, Varkaus ja Wolfsburg. Verkoston tavoitteena on lisätä Aalto-tietoutta Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2018 toimintaa laajennettiin kuntien opetustoimeen ja perustettiin Alvar Aalto -koulujen verkosto. Näiden nimettyjen koulujen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa huomioidaan entistä enemmän Alvar Aallon perintö, sen vaaliminen ja jakaminen eteenpäin. Koulut toimivat yhteistyössä oman kaupungin Alvar Aallon arkkitehtuurikohteiden kanssa. Paikallisen toiminnan lisäksi Aalto-koulut voivat toimia yhteistyössä mm. erilaisissa hankkeissa, tehden tutustumismatkoja ja jakaen hyviä käytänteitä ja opetusmateriaalia. Kyseessä ei ole määräaikainen projekti vaan pitkäjänteinen toiminta. Koulujen opettajia ja rehtoreita kokoontui ensimmäiseen yhteiseen suunnittelutapaamiseen 29.4.2019 Jyväskylän Alvar Aalto -museoon.

Helsingin monipuolisen ja runsaan Aallon arkkitehtuurin myötä Alvar Aalto -kouluiksi on valittu kolme koulua: Meilahden yläaste, Arabian peruskoulu ja Aurinkolahden peruskoulu. Odotamme mielenkiinnolla, miten tämä kunnia näkyy arjen työssä, projekteissa ja yhteistyössä ja mitä kaikkea mielenkiintoista keksimmekään!

 

Surrealistisissa tunnelmissa

Keväällä 2019 Amos Rex esittelee belgialaisen taidemaalari René Magritten ensimmäistä kertaa Suomessa. 7A, 7B ja 7C vierailivat tässä ainutlaatuisessa näyttelyssä ja työskentelivät museon työpajassa. Maalausten lähtökohtana oli taiteilijan sikailukauden vapautuneet ja värikkäät teokset. Tavoitteena oli käyttää itselle epätavallisia värejä ja kuva-aiheita. Mikä väri ei sovi oman lempivärin kanssa yhteen? Mikä väri ei sovi ensin maalatun värin kanssa? Millaisia aiheita en ole koskaan maalannut? Vaikka työpajan tarkoitus oli tehdä ”rumia” maalauksia, lopputulokset olivat kiinnostavia ja yllättäviä. Tunnelma oli innostunut, rento ja vapautunut. Kiitos Amos Rex!

Hyvä arki, hyvä elämä

8B sai hienon tilaisuuden osallistua Annantalon ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestämälle, kouluopetukseen integroidulle kulttuurikurssille ”Hyvä arki, hyvä elämä”. Se toteutettiin tammi-helmikuussa 2019 kuvataide- ja suomenkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

Kulttuurikurssi on taidekasvatusta ja yleisötyötä yhdistävä metodi helsinkiläisille yläasteille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille. Kurssilla tarkastellaan elämän eri alueita ja ajan ilmiöitä taiteen näkökulmasta.  Kurssin tavoitteena on jakaa tietoa taiteesta, mutta tarjota myös elämyksiä ja mielekkäitä välineitä maailman hahmottamiseen taiteen avulla.

Koulun näkökulmasta kurssi toimi työkaluna monialaisen oppimiskokonaisuuden (ilmiö) toteuttamisessa. Meilahden yläasteen kahdeksasluokkalaisilla se on Terveellinen arki ja elämäntaidot. Hyvä arki, hyvä elämä -kurssilla vierailtiin näyttelyissä, joissa päästiin eläytymään taiteilijoiden kuvaamaan helsinkiläiseen arkeen tai hyvään arkkitehtuuriin ja muotoiluun, joka tekee arjestamme parempaa. Samalla jokainen pääsi kokemaan sen, kuinka taide-elämykset herättävät ajatuksia, lisäävät myötäelämisen kykyä, antavat esteettisiä elämyksiä ja rikastuttavat arkeamme tehden siitä näin parempaa. Elokuvatyöpajassa tehtiin ryhmätyönä lyhytelokuva, joka aiheena oli kurssin teema. Jokainen oppilas kokosi kulttuurikurssin ajan digitaalista oppimisportfoliota, johon monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi perustuu.

Kohtaamisia kaupungissa -näyttely Ateneumissa

Näyttely esitteli suomalaista 1900-luvun taidetta. Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat?

 

Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvilassa

Näyttely vei meidät aikamatkalle 1920-luvun Helsinkiin. Hakasalmen huvilan kotisivuilla kerrotaan näyttelystä: ”Mielikuvissa 1920-luvun Helsinkiä luonnehtivat kieltolaki, jazzin jytke ja lyhyiden helmojen huiske. Kaiken uuden, iloisen ja muodikkaan alle peittyi kuitenkin menneestä muistuttavia ristiriitoja. Suruton kaupunki -näyttely kuvaa räikeää ja ylitsepursuavaa 1920-luvun Helsinkiä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Tarinassa painottuvat aikalaisten kokemukset ja jännitteisen ajan moniäänisyys.”

 

Josef Frank Designmuseossa

Designmuseon näyttelyssä tutustuttiin itävaltalaissyntyisen arkkitehti-muotoilija Josef Frankin tuotantoon arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, huonekalumuotoilun ja tekstiilisuunnittelun aloilla. Työapajassa syvennettiin näyttelyn teemoja hyvän arjen näkökulmasta.

 

Elokuvatyöpaja

Rasmus Sumelius (Filmklanen) ohjasi koululla kuuden tunnin työpajan, jossa perehdyttiin elokuvan ilmaisukeinoihin ja editointiin. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat lyhytelokuvan, jossa käsiteltiin vapaasti hyvää arkea.

 

Astu lavalle -näyttely Kiasmassa

 

Kiasmassa on meneillään Ole hyvä -teemavuosi. Vuoden 2019 ohjelmisto rakentuu hyvän elämän teemojen ympärille, joten vierailu sinne sopi täydellisesti kulttuurikurssillemme. Näyttelyissä korostuvat antamisen, jakamisen, vieraanvaraisuuden ja kohtaamisen ajatukset. Kiasman neljäs kerros on täynnä osallistavia ja elämyksellisiä teoksia, joiden keskellä yleisö voi itse tehdä taidetta ja kokea sen iloa ja inspiraatiota tuovan voiman. 8B osallistui brittiläisen David Shrigleyn teokseen, joka on mallipiirustusluokan tapaan järjestetty tila, jossa yleisö voi piirtää alastonmallia. Malli on lähes 3-metrinen nukke, joka ei liiku, ainoastaan räpyttelee silmiään. Oppilaat jättivät piirroksensa näyttelysalin seinille osaksi teosta. Meillä oli myös erityislaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan yleisölle suljettuihin tiloihin, mm. valokuvaamoon. Näimme taidemuseon arkea kulissien takana.

Kohtaamisia kaupungissa

8A vietti kokonaisen tammikuun aamupäivän Ateneumissa. Ensin tutustuttiin Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyyn ja sen jälkeen museon työpajassa maalattiin  guassi-väreillä ”näkymä unikaupunkiin”.

Taidetestaajina Emmassa

Historiansa suurimmassa tukihankkeessa Kulttuurirahasto vie kolme ikäluokkaa yläasteen 8.-luokkalaisia taidelaitoksiin vuodesta 2017 alkaen. Taidetestaajat-hankkeessa tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista johon moni ei muuten saa kosketusta. Kaikki Meilahden yläasteen toisen vuoden taidetestaajat ovat jo vierailleet Hämeenlinnassa katsomassa Compañía Kaari & Roni Martinin Kill Carmen -esitystä. Toinen vierailukohde oli Espoon modernin taiteen museo Emma (8A, B, C, D, F, G) ja Virus teatteri (8E).

Emman taidetestaus koostui kolmesta osasta. Ensin tutustuimme museon Kosketus-näyttelyyn, jossa oli esillä meille nimetyn taiteilijakaverimme Sami Lukkarisen teos. Hän oli itse paikalla kertomassa työstään ja työskentelystään. Olimme etkoilleet jo koulussa pohtien Samin esittämiä kysymyksiä liittyen omakuviin, selfieihin ja kuvien jakamiseen. Näyttelytilassa pääsimme käytännössä kokeilemaan, millaista voisi olla taidekuraattorin työ. Ryhmät koostivat taidepostikorteista eri teemojen mukaisia mininäyttelyitä. Kierroksen jälkeen Sami esitteli laajemmin teoksiaan, niiden lähtökohtia ja omakuvien historiaa. Lopuksi jokainen teki väripapereista pikselöidyn version itselle tärkeästä valokuvasta inspiroituen Samin tavasta katsoa ja työstää kuvia.

Kiitos Emman Taidetestaaja-tiimi ja Sami Lukkarinen kiinnostavasta, monipuolisesta ja paljon ajatuksia herättäneestä kokonaisuudesta!

Klikkaamalla valmiiden töiden kuvia näet ne suurempina.

Muistijälkiä

Suomen valokuvataiteen museon näyttelyssä Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917-2017 ollut Noora Sandgrenin teos innoitti 9A:n oppilaita tekemään abstrakteja omakuvia ilman kameraa, suoraan valokuvapaperille valottamalla.

Joulukuun aamuhämärä, viimeiset tunnit ennen lomaa. Pää painautuu valokuvapaperille 20 minuutiksi, joku nukahtaa. Valottunut paperi skannataan, kuva muuttuu digitaaliseksi, alkuperäinen jälki häviää skannerin kirkkaassa valossa. Rinnakkain kuva negatiivina ja positiivina.