Toukokuussa kuvataide- ja käsityöluokat sekä aulatilat täyttyivät lukuvuoden aikana tehdyistä upeista oppilastöistä. Rakensimme runsaan ja monipuolisen kevätnäyttelyn kaikille ihailtavaksi. Se oli avoinna kolmen päivän ajan aina iltaan saakka. Kiitos lukuisille vierailijoille!
Millainen talo olisit? 9AB maalasi akryyliväreillä vertauskuvallisen omakuvan talon muodossa. Samalla harjoiteltiin kahden pakopisteen perspektiiviä. Myös kääntöpuolen abstrakti maalaus kertoo tekijästä. Tekstit on poimittu oppilaiden portfolioista.
Aloitin maalaamalla toisen esillä olevan seinän harmaaseen taipuvalla ruskean sävyllä. Pyrkimyksenäni oli tässä kuvata tiiliseinää. Osassa tiilistä käytin tummempaa, osassa vaaleampaa sävyä. Tarkoituksenani oli tuoda tässä osassa taloa esiin harmaa ja vetäytyvä puoleni. Vasemmassa reunassa seinää kannattelee suuri shakkinappula: torni. Hieman pienempinä vasempaa yläkulmaa koristavat ratsu ja kuningatar. Nämä kolme shakkinappulaa ovat minun suosikkejani, ja halusin sisällyttää ne maalaukseen. Niillä on eräänlaiset luonteet, joihin samaistun tai joita tavoittelen: torni on suoraviivainen ja päättäväinen, ratsu kekseliäs ja omaperäinen, kuningatar puolestaan voimakas ja itsenäinen.
Talon oikea puoli on melko kaoottinen, mikä sekin sopii omaan persoonaani: talon sisältä tulvii savua ja seinän pinnoite on repeillyt. Talon ylimpänä oleva rakenneosa on kaikkein vaalein ja värikkäin. Ikkunassa on punertavat verhot (värivalinnalla ei ole syvempää merkitystä: valitsin sen, koska pidin sävystä). Tämä osa kuvaa itseäni silloin, kun teen asioita, joista pidän tai tutkin asioita, joista olen kiinnostunut.
Talon on tarkoitus kuvata sitä, millainen minä olisin talona. Jos olisin talo, olisin hyvin yksinkertainen ja ensisilmäykseltä tylsän näköinen tehdasrakennus. Tehtaan ovesta sisään kurkistamalla huomaisi kuitenkin, että siinä on myös valoa ja kirkkaita värejä. Minulla on taipumusta kovaan suorittamiseen, joka menee välillä vähän ylikin. Yritän kuvata tätä osaa itsestäni sillä, että tein työstäni tehtaan. Tehtaat suorittavat koko ajan samaa koskaan pysähtymättä.
Olisin värikäs hylätty talo jossain keskustan piiloissa, joka olisi täynnä graffiteja ja tarroja. Kaikki talon ikkunat ja ovi on laudattu kiinni, ettei tuntemattomat näkisi tai pääsisi sisälle. Mutta talon ullakolla on vielä vapaa ikkuna jonka saa auki, ullakolla asuva aave kuvaa minua. Aave voi myös avata ikkunan ja antaa tikapuut niille, johon hän luottaa. Talon väri kuvaa sitä miltä väriltä vaikutan kavereilleni. Talon graffitit taas kuvaavat sitä kuinka yritän aina saada kaikki asuni olemaan värikkäitä ja kuinka minulle on monesti kerrottu, että näytän erittäin positiiviselta. Graffitit kuvaavat myös sitä taiteellista puolta mikä minulla on. Talon ovessa olevat tarrat kuvaavat sitä kuinka paljon nautin tarroista ja laastareista. Talon laudatut sisäänkäynnit kuvaavat sitä, kuinka olen enemmän introverttinen tuntemattomien kanssa. Se kuvaa myös sitä, kuinka minulla on ollut ongelmia luottaa ihmisiin kunnolla. Aave taas kuvastaa persoonaani. Aave asuu tässä talossa ja päästää sisään vain ne, johon luotan kunnolla. Tämä kuvastaa sitä, kuinka sitten kun alan luottamaan johonkin päästän heidät elämääni ja yritän parhaani pitää heidät iloisena. Abstrakti puoli taas kuvastaa monia asioita. Värit kuvastavat sitä, miten tunnen itseni ja mitkä tuntuivat oikealta. Puoli kuvastaa sitä miltä mielessäni sillä hetkellä näytti, värit kuvastavat erilaisia ajatuksia.
Talo itsessään on pastellinvärinen, vanhahko kartanomainen puutalo. Se on pensaiden ja kasvuston peitossa. Ehkäpä talo on hylätty tai autio? Ehkäpä siellä asuu viktoriaanisen ajan perhe tai heidän haamunsa. Miltä sisäosa mahtaa näyttää? Onko sekin kasvien peitossa, vai onko siellä 1900-luvun interiööri design? Puhtaat, pastelliset värit värittävät vanhan, kasvien asuttaman rakennuksen. Maalauksen toinen puoli – abstrakti luonnostelu – on lämpimistä pastelliväreistä rakentuva maalaus. Värien seassa on kehojen ääriviivoja. Pastellien ja hahmojen abstraktiuden kanssa yritin tavoitella samankaltaista tunnelmaa kuin Ellen Thesleffin viimeisimmissä töissä. Yritän kuvailla tunnetilaa, jota ei pysty saamaan selitetyksi sanoin. Ennen kaikkea tavoittelen maalausteni olevan kauniita – edes traagisella tai rappioromanttisella tavalla kauniita, jos ei konventionaalisesti. Tunnelma on kuin aurinkosuudelma, kesäauringon ja luontoäidin lämmin syleily. Lämpimät, mutta pehmeät pastellivärit ovat kauniita. Jokainen keho on kaunis; yhdistämättä kauneutta terveyteen, muotoon, painoon, väriin, toimivuuteen.
Minä olen ruskean talon runko. Keltainen kuvaa mielikuvitukseni ja ajatteluni työtä. Olen luonut oven ja ikkunat joista kurkistaa ja poistua ulos, sekä tikkaat joilla päästä muualle. Pylvääni kannattelevat minua korkeuksissa, mutta ovat hauraat.Tarvitsisin tukevammat pylväät, jotta pysyisin pystyssä varmemmin ja elämä olisi helpompaa.
Jos olisin talo, olisin moderni minimalistinen tumman värinen talo. Talossa olisi omaperäisiä muotoja.
Tein talosta sinisen, koska mielestäni se väri kuvaa minua parhaiten. Talossa on paljon kasveja sisällä ja ulkona, koska pidän kasveista ja ne ovat tärkeitä minulle ja koko maailmalle.
Alvar Aalto -koulujen tämän lukuvuoden yhteinen teema on ollut Aalto arjessa. Meilahden yläasteelle se on huomioitu erityisesti seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvissä töissä.
Kässää kuvista
Käsityön ja kuvataiteen yhteisillä tunneilla kahdeksasluokkalaiset ovat syventyneet koko vuoden ajan Aallon elämään ja tuotantoon. Vierailuilla Aallon kotitaloon ja Kansaneläkelaitoksen pääkonttorille tutkittiin arkkitehtuurin ja esineiden muotokieltä. Siitä saatiin inspiraatiota oman kankaan suunnitteluun. Printtisuunnitelmista valittiin yksi, joka toteutettiin pellavakankaalle. Siitä ommeltiin vetoketjullinen pussukka. Toisena työnä painettiin ja ommeltiin tyyny. Molemmat ovat viimeistellysti toteutettuja arjen käyttöesineitä.
Vuoden työskentelystä koottiin digitaalinen portfolio. Se sisältää tietoa Aallosta, valokuvia, suunnitelmia, tietoa pellavakankaasta, etätehtävien vastaukse, työprosessin kuvauksen ja itsearviointia. Etäopiskelun aikana katsottiin Virpi Suutarin ohjaama Aalto-elokuva ja Alvar Aalto -museon Kuraattorien helmet – Muotoja moneksi -näyttelyopastus.
Omaan kankaaseen saatiin ideoita myös kartoittamalla Aallon tuotantoa. Vuoden työprosessi tallennettiin portfolioon.
Kansaneläkelaitoksen pääkonttoria tutkittiin joka suunnalta.
Ohjelmaan kuului myös omasta kankaasta valmistetun tuoteperheen suunnittelu. Samalla harjoiteltiin kuvittamista.
Tyynykankaan painantaa ja valmis tyyny
Viimeinen työvaihe oli tuotekuvaus. Kevät on täällä ja valmiit työt saatiin valokuvattua hienossa luonnonvalossa.
Paviljonki
Seitsemäsluokkalaiset perehtyivät Helsingin arkkitehtuurin historiaan. Yksi uusimmista kohteista on Kauppatorin Helsinki Biennaali -paviljonki. Torin toisella puolella on jo vuonna 1952 valmistunut Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki. Sekin pääsi uutisiin hienon restauroinnin valmistuttua.
Pohdimme erilaisten paviljonkien käyttötarkoituksia, rakennusmateriaaleja ja funktionaalisuutta. Myös Alvar Aalto on suunnitellut paviljongin. Tutkimme Venetsiassa sijaitsevaa Suomen näyttelypaviljonkia valokuvien ja arkkitehtuuripiirrosten avulla. Niinpä seiskojen tehtävänä oli suunnitella paviljonki ja rakentaa sen pienoismalli mittakaavassa 1:100. Tässä auttoi se, että samaan aikaan matematiikassa oli käsitelty mittakaavaan liittyviä asioita. Millaisen paviljongin haluaisit kotikaupunkiin? Mikä on sen käyttötarkoitus ja kohderyhmä? Onko se väliaikainen vai pysyvä rakennus. Mitä rakennusmateriaaleja on käytetty? Missä se sijaitsee? Tuloksena oli kiinnostavia, funktionaalisia, ekologisia, yllätyksellisiä rakennuksia nykytaiteelle, muodille, kirjoille, graffiteille, hengailulle, odotustilaksi, kahvilaksi…
Paviljongin kuva liitettiin kuvankäsittelyohjemassa maisemaan ja rakennuksesta tehtiin taitettu A4-kokoinen esite. Näin työhön yhdistyi myös graafinen suunnittelu.
Alvar Aallon syntymäpäivä 3.2. – Arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
Vastasimme Alvar Aallon syntymäpäivänä Archinfon eli Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen valokuvahaasteeseen, jossa etsittiin oivaltavia yksityiskohtia omasta koulusta. Haasteen tarkoituksena oli saada lapset ja nuoret kiinnittämään huomiota jokapäiväisen ympäristönsä arkkitehtuuriin ja muotoiluun ja sitä kautta lisätä tietoisuutta rakennetusta ympäristöstä. Kilpailun voitti 8A:n valokuvasarja. Koulurakennuksesta löytyi kiinnostavia muotoja, värejä ja helmikuun hämärässä huomiota kiinnittivät erilaiset valaisimet.
Tämä haaste innosti jatkotehtävään. 8A tutki koulua myös siitä näkökulmasta, kuinka arkiympäristöstä saataisiin viihtyisämpi. Tehtävässä sovellettiin muotoilupolkua, muotoiluprosessin vaiheita: haaste, havainnointi, ideointi ja suunnitelma. Samalla harjoiteltiin omien ideoiden visualisointia ja esittämistä.
Aalto-animaatioita
Kahdeksasluokkalaiset ovat kevään viimeisessä työssä tutustuneet elokuvan historiaan, ilmaisukeinoihin ja animaation lajeihin ja käyttöön mm. mainonnassa. Nopeana harjoituksena on tehty tietoiskumaisia pala-animaatioita Aallon suunnittelemista esineistä. Muutama on jo valmistunut, alla linkit niihin. Lisää on tulossa!
Arkkitehtuurimuseon näyttely Alvar Aallon jalostettu maisema ja Aallon suunnittelufilosofia inspiroivat 7A:n ja 7B:n työskentelyä oman rakennusprojektin parissa. Jokainen sai saman kokoisen tontin, jolle suunniteltiin asuintalo ja rakennettiin sen pienoismalli mittakaavassa 1:100. Suunnittelussa huomioitiin arkkitehtuurin yhteys luontoon ja päästiin käytännössä hyödyntämään matematiikan tunnilla opittuja mittakaavaan liittyviä asioita.
Alvar Aalto -koulujen yhteinen lukuvuoden 2019-2020 teema Aaltoarjessa toteutuu kaikkien luokka-asteiden kuvataiteen opiskelussa. Eri luokilla painottuu kuvataiteen sisältöjen mukaan joko muotoilu tai arkkitehtuuri, mutta kaikkien luokka-asteiden oppilaita osallistui Arkkitehtuurin päivän Suunnittele ovenkahva! -kilpailuun.
9. LUOKAT
Alvar Aallon arkkitehtuuri Helsingissä
Oppilaat kartoittivat eri lähteitä hyväksi käyttäen Helsingissä sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Ryhmätyönä tutkittiin ja valokuvattiin rakennuksia ja koottiin näyttely koulun ruokalaan. Näyttelykuvia täällä.
Tiedonhaku, arkkitehtuurivalokuvaus, näyttelyn rakentaminen
Tutustuminen nykyvalokuvaukseen: arkkitehtuurimuseon Tuomas Uusheimon näyttely Paimion parantolasta inspiroi omaa valokuvausta.
Abstrakti valokuvaus, Finlandia-talo
Oppilaat valokuvasivat Finlandia-taloa ja etsivät abstrakteja näkökulmia arkkitehtuuriin.
Valaisinsuunnittelu, lähtökohtana luonnonmuodot
Digitaalisen kuvataidepainotuksen oppilaat suunnittelivat 3D-mallinnusohjelmalla valaisimen, jonka lähtökohtana olivat luonnonmuodot. Valaismelle tehtiin myös mainos.
Kuvataide on mukana kahdessa koulumme 8. luokkalaisten monialaisessa oppimiskokonaisuudessa. Kässääkuvista yhdistää tekstiilikäsityön ja kuvataiteen työtavat, Muotoilejamarkkinoi puolestaan teknisen käsityön ja kuvataiteen menetelmät. Nämä oppimiskokonaisuudet muodostavat koko lukuvuoden kestävän oman Aalto arjessa -muotoiluprosessin. Se alkoi vierailuilla ja tutustumisella Aallon tuotantoon. Tämän taustatutkimuksen jälkeen ideoitiin, luonnosteltiin, kehiteltiin ja kevätlukukaudella valmistetaan oma tuote. Viimeisenä työvaiheena suunnitellaan tuotteen markkinointi. Jokainen tekee lukuvuoden työskentelystä oman prosessiportfolion.
Kässää kuvista
kuvausretki Finlandia-talolle, arkkitehtuurin muotokielen tutkiminen
opastettu vierailu Aallon kotitalossa ja ateljeessa
painokankaan suunnittelu ja valmistus: kuvion rytmin ja jatkuvuuden kokeilut, silkkipainotekniikan harjoittelu
oman painokuvion suunnittelu, lähtökohtana Aallon arkkitehtuurin muotokieli
kodin tekstiilien valmistus
oma tuotemerkki, brändäys
tuotteen mainonta, tuotevalokuvauksen perusteet, graafinen suunnittelu
Vetoketjullinen pussukka, ensimmäinen harjoitustyö
Painokankaan suunnittelu, lähtökohtana omat valokuvat Finlandia-talosta
Muotoile ja markkinoi
vierailu Designmuseossa, tutustuminen suomalaiseen muotoiluun ja sen historiaan
valaisinsuunnittelu, lähtökohtana luonnonmuoto
inspiraationa Aallon valaisimet, mm. Mehiläispesä
valaismen valmistaminen
Alvar Aalto -kaupungin matkamuisto
Taustaksi oppilaat tutustuivat Aallon esinemuotoiluun tutkimalla niiden muotokieltä piirtäen. Tehtävänä on suunnitella innovatiivinen, funktionaalinen ja monenlaiselle kohderyhmälle sopiva koru, joka sopisi Alvar Aalto -kaupungin matkamuistoksi. Se toteutetaan 3D-mallinnusohjelmalla ja tulostetaan 3D-tulostimella. Korulle suunnitellaan myös mainos, jonka yhteydessä käydään läpi graafisen suunnittelun perusteita.
Elävöitetyt esineet
Animaatioharjoituksissa saadaan Aallon esineet liikkumaan ja elämään uutta elämää.
Aalto esinesuunnittelijana
esineen käyttö- ja näyttöarvo, kohderyhmä, funktio
3D-mallinnus ja -tulostus
graafinen suunnittelu
animaation perusteet
7. LUOKAT
Arkkitehtuurin perusteet
Helsingin arkkitehtuurin historian yhteydessä käydään läpi Aallon rakennuksia.
Arkkitehtuurin yhteys maisemaan ja luontoon
Arkkitehtuurimuseon näyttely Alvar Aallon jalostettu maisema ja Aallon suunnittelufilosofia inspiroivat omaa arkkitehtuuriprojektia. Oppilaat suunnittelivat asuinrakennuksen, jossa huomioitiin arkkitehtuurin yhteys luontoon. Jokainen rakensi oman talonsa pienoismallin mittakaavassa 1:100.
Tänä syksynä käynnistyi Suomen Alvar Aalto -koulujen verkoston toiminta, jossa Meilahden yläaste on mukana. 9B lähestyi lukuvuoden yhteistä Aalto arjessa -teemaa kartoittamalla Helsingissä sijaitsevat Aallon suunnittelemat rakennukset. Osa niistä sijaitsee arkisen koulumatkan varrella, Finlandia-talo on kaikille tuttu ja joku asuu Aallon suunnittelemassa kerrostalossa. Ryhmät tutkivat valitsemaansa kohdetta valokuvaten ja etsien tietoja eri lähteistä. Taustaksi oli perehdytty arkkitehtuurivalokuvaukseen. Luokka rakensi hienoista kuvistaan ja kuvateksteistä näyttelyn koulun ruokalaan. Alla vain muutama esimerkki kaikista kuvatuista kohteista
Akateeminen kirjakauppa 1961
Erottajan paviljonki 1941, 1951
Finlandia-talo 1962, 1967, 1973-75
Insinööritalo 1948-52
Kansaneläkelaitos 1948, 1953-56
Kulttuuritalo 1952-58
Stora Enson pääkonttori 1959-61
Sähkötalo 1965-75
Tallikuja 2, 1952-54
Muita Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita Helsingissä:
Riihitie 20, 1934-36
Ravintola Savoyn sisustus, 1937
Tyyppitalo Pirkkolassa, 1939
Asuintalot Kornetintie 18 ja 22, 1942, 1948
Rautatalo 1951
Vapaa-ajan rakennus ja sauna, Ramsinniementie, 1952
Alvar Aalto -kaupunkien verkosto perustettiin 3.2.2017 Jyväskylässä. Verkoston jäsenkaupunkeja ovat Aalborg, Alajärvi, Espoo, Eura, Hamina, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Paimio, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Seinäjoki, Turku, Vantaa, Varkaus ja Wolfsburg. Verkoston tavoitteena on lisätä Aalto-tietoutta Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2018 toimintaa laajennettiin kuntien opetustoimeen ja perustettiin Alvar Aalto -koulujen verkosto. Näiden nimettyjen koulujen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa huomioidaan entistä enemmän Alvar Aallon perintö, sen vaaliminen ja jakaminen eteenpäin. Koulut toimivat yhteistyössä oman kaupungin Alvar Aallon arkkitehtuurikohteiden kanssa. Paikallisen toiminnan lisäksi Aalto-koulut voivat toimia yhteistyössä mm. erilaisissa hankkeissa, tehden tutustumismatkoja ja jakaen hyviä käytänteitä ja opetusmateriaalia. Kyseessä ei ole määräaikainen projekti vaan pitkäjänteinen toiminta. Koulujen opettajia ja rehtoreita kokoontui ensimmäiseen yhteiseen suunnittelutapaamiseen 29.4.2019 Jyväskylän Alvar Aalto -museoon.
Helsingin monipuolisen ja runsaan Aallon arkkitehtuurin myötä Alvar Aalto -kouluiksi on valittu kolme koulua: Meilahden yläaste, Arabian peruskoulu ja Aurinkolahden peruskoulu. Odotamme mielenkiinnolla, miten tämä kunnia näkyy arjen työssä, projekteissa ja yhteistyössä ja mitä kaikkea mielenkiintoista keksimmekään!
Lukuvuoden 2018-2019 teema kuvataiteen opiskelussa on Tulevaisuus. 7A- ja 7B-luokkien oppilaat perehtyivät Helsingin arkkitehtuurin historiaan ja yhdessä pohdittiin, millaista on hyvä rakennustaide. Tehtävänä oli sen jälkeen suunnittella tulevaisuuden asuintaloja. Millaisessa rakennuksessa olisi hyvä asua, missä se sijaitsisi, millainen olisi sen ympäristö? Jokainen rakensi oman talonsa pienoismallin.
Lukuvuoden 2017-2018 kohokohta oli kuvataidepainotuksen 30-vuotisjuhlanäyttely Annantalolla. Näyttelyn avajaisissa puhuivat koulumme rehtori Riitta Erkinjuntti ja entinen kuvataideluokkalainen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n puheenjohtaja ja Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaoston puheenjohtaja Elisa Gebhard. Avajaisten kuvaajana toimi valokuvaaja Enni Laitinen, entinen kuvataideluokkalainen hänkin. Lämmin kiitos vieraille: entisille ja nykyisille oppilaille, huoltajille ja opettajille, ystäville, sukulaisille ja kaikille taidekasvatuksesta kiinnostuneille.