Arkisto kategorialle ‘ilmiö’

8B sai hienon tilaisuuden osallistua Annantalon ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestämälle, kouluopetukseen integroidulle kulttuurikurssille ”Hyvä arki, hyvä elämä”. Se toteutettiin tammi-helmikuussa 2019 kuvataide- ja suomenkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

Kulttuurikurssi on taidekasvatusta ja yleisötyötä yhdistävä metodi helsinkiläisille yläasteille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille. Kurssilla tarkastellaan elämän eri alueita ja ajan ilmiöitä taiteen näkökulmasta.  Kurssin tavoitteena on jakaa tietoa taiteesta, mutta tarjota myös elämyksiä ja mielekkäitä välineitä maailman hahmottamiseen taiteen avulla.

Koulun näkökulmasta kurssi toimi työkaluna monialaisen oppimiskokonaisuuden (ilmiö) toteuttamisessa. Meilahden yläasteen kahdeksasluokkalaisilla se on Terveellinen arki ja elämäntaidot. Hyvä arki, hyvä elämä -kurssilla vierailtiin näyttelyissä, joissa päästiin eläytymään taiteilijoiden kuvaamaan helsinkiläiseen arkeen tai hyvään arkkitehtuuriin ja muotoiluun, joka tekee arjestamme parempaa. Samalla jokainen pääsi kokemaan sen, kuinka taide-elämykset herättävät ajatuksia, lisäävät myötäelämisen kykyä, antavat esteettisiä elämyksiä ja rikastuttavat arkeamme tehden siitä näin parempaa. Elokuvatyöpajassa tehtiin ryhmätyönä lyhytelokuva, joka aiheena oli kurssin teema. Jokainen oppilas kokosi kulttuurikurssin ajan digitaalista oppimisportfoliota, johon monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi perustuu.

Kohtaamisia kaupungissa -näyttely Ateneumissa

Näyttely esitteli suomalaista 1900-luvun taidetta. Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat?

 

Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvilassa

Näyttely vei meidät aikamatkalle 1920-luvun Helsinkiin. Hakasalmen huvilan kotisivuilla kerrotaan näyttelystä: ”Mielikuvissa 1920-luvun Helsinkiä luonnehtivat kieltolaki, jazzin jytke ja lyhyiden helmojen huiske. Kaiken uuden, iloisen ja muodikkaan alle peittyi kuitenkin menneestä muistuttavia ristiriitoja. Suruton kaupunki -näyttely kuvaa räikeää ja ylitsepursuavaa 1920-luvun Helsinkiä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Tarinassa painottuvat aikalaisten kokemukset ja jännitteisen ajan moniäänisyys.”

 

Josef Frank Designmuseossa

Designmuseon näyttelyssä tutustuttiin itävaltalaissyntyisen arkkitehti-muotoilija Josef Frankin tuotantoon arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, huonekalumuotoilun ja tekstiilisuunnittelun aloilla. Työapajassa syvennettiin näyttelyn teemoja hyvän arjen näkökulmasta.

 

Elokuvatyöpaja

Rasmus Sumelius (Filmklanen) ohjasi koululla kuuden tunnin työpajan, jossa perehdyttiin elokuvan ilmaisukeinoihin ja editointiin. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat lyhytelokuvan, jossa käsiteltiin vapaasti hyvää arkea.

 

Astu lavalle -näyttely Kiasmassa

 

Kiasmassa on meneillään Ole hyvä -teemavuosi. Vuoden 2019 ohjelmisto rakentuu hyvän elämän teemojen ympärille, joten vierailu sinne sopi täydellisesti kulttuurikurssillemme. Näyttelyissä korostuvat antamisen, jakamisen, vieraanvaraisuuden ja kohtaamisen ajatukset. Kiasman neljäs kerros on täynnä osallistavia ja elämyksellisiä teoksia, joiden keskellä yleisö voi itse tehdä taidetta ja kokea sen iloa ja inspiraatiota tuovan voiman. 8B osallistui brittiläisen David Shrigleyn teokseen, joka on mallipiirustusluokan tapaan järjestetty tila, jossa yleisö voi piirtää alastonmallia. Malli on lähes 3-metrinen nukke, joka ei liiku, ainoastaan räpyttelee silmiään. Oppilaat jättivät piirroksensa näyttelysalin seinille osaksi teosta. Meillä oli myös erityislaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan yleisölle suljettuihin tiloihin, mm. valokuvaamoon. Näimme taidemuseon arkea kulissien takana.

Mainokset

Koulumme monialainen oppimiskokonaisuus syyslukukaudella 2017 on ollut Suomi 100 vuotta. 9A ja 9BC -luokkien monokromaattisten suurikokoisten maalausten aihe oli Suomen kansalliseläimet. Oppilaiden aloitteesta kohteeksi valittiin muitakin luonnoneläimiä. Tähän hyvin perinteiseen teemaan haettiin vaikutteita nykytaiteesta, erityisesti Jussi Twosevenin tyylistä. Hänen taustansa on graffititaiteessa ja julkisilla paikoilla olevat maalaukset tunnistaakin tarkoista eläinaiheista, joihin yhdistyy roiskeita ja valumia. Muutamille oppilaille oli jo ennestään tuttu Kampin metroaseman ROAR27 maalaus. Se on osa HAM metron kotimaisia ja kansainvälisiä tekijöitä esittelevää katutaidesarjaa. Sarja tuotetaan yhteistyössä Make Your Mark Galleryn kanssa. HAM valmistelee graffiti- ja katutaidetta esittelevän näyttelyn toteuttamista Tennispalatsiin vuonna 2018.

Monialaisen Kässää kuvista -kurssin työt ovat edistyneet ompelu- ja kirjontavaiheeseen. Kirjontakuvioiden suunnittelu aloitettiin nestemäisillä akvarelliväreillä maalaten. Maalauksen päälle piirrettiin tussiterällä tai ohuella siveltimellä jäljitellen kirjonnan tarkkaa viivaa. Harjoituskankaasta ommellaan pussukka, johon kirjotaan kuvioita etu- ja tikkipistoilla. Se on kuin langalla piirtämistä tai maalaamista. Jääpalavärjättyjen kankaiden hienot värit ja kuviot herättivät mielikuvituksen. Kirjotut kuviot esittävät luontoa ja mielen maisemia. Sopivan värinen vetoketju ja Kässää kuvista -label viimeistelevät itse suunnitellun ja tehdyn tuotteen.

Koulumme monialainen oppimiskokonaisuus erityisesti syyslukukaudella 2017 on Suomi 100 vuotta. 7A ja 7B tutustuivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaiseen taiteeseen. Sen innoittamana maalattiin akvarelleilla omia tämän päivän ihanteellisia maisemia.

Kuvataiteen ja tekstiilityön monialaisen Kässää kuvista -kurssin koko vuoden työskentely pohjautui Yayoi Kusaman taiteeseen. Vierailimme HAM:n Yayoi Kusama: In Infinity näyttelyssä ja työskentelimme siihen liittyvässä työpajassa. Aloitimme suunnittelemalla erilaisia pintakuvioita rytmiä, väriä ja pilkkujen kokoa vaihtelemalla. Harjoituksen pohjalta painettiin pilkullinen kangas silkkipainotekniikalla. Siitä ommeltiin penaali. Kevätlukukaudella jokainen suunnitteli ja toteutti oman painokankaan ja siitä tekstiiliveistoksen. Koko vuoden työskentelystä tehtiin prosessiportfolio.

Tässä upeita tekstiiliveistoksia.

Koulumme lukuvuoden 2016-2017 kaikille yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus on liittynyt omiin vahvuuksiin ja positiiviseen pedagogiikkaan. Tämän lisäksi 7. luokkalaisten ilmiö on ollut pelit. Kuvataiteessa suunniteltiin oma pelihahmo, jonka supervoimana on yksi vahvuuksista. Hahmot piirrettiin tussilla, skannattiin ja väritettiin kuvankäsittelyohjelmassa.

Koulumme vuoden ilmiö on positiivinen pedagogiikka ja omat vahvuudet. Jokainen oppilas on tehnyt vahvuustestin, joka kertoo omat ydinvahvuudet. 8A suunnitteli opetusharjoittelija Johannan ohjaamana omat vahvuuskorut. Ne toteutettiin kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Korun piti kuvastaa omaa vahvuutta. Lisätehtävänä toteutettiin korulle sopiva rasia. Klikkaamalla kuvaa näet sen surempana.